Syysillan tappio Safarin valaistuksessa

Ilta oli kolea mutta poutainen ja vastassa syyssarjan kärkijoukkue LoVe. Materiaalin laajuudessa oli eroa niin pelaajistossa kuin toimihenkilöissä. Kentällä se näkyi vääjäämättä ottelun edetessä ja vaihtopenkilläkin äänenkäytön hegemonia oli LoVella

Tänään Keltainen sai jalkeille 14 pelaajaa ja hyvä, että oli vaihtopelaajia. Pari pelaajaa kun joutui pelin pienen vamman vuoksi kesken jättämään. Iso hatunnosto esim. Eetulle, joka pelasi reilut 50 minuuttia useiden viikkojen harjoitus- ja pelitauon jälkeen.

Ensimmäisen jakson pojat jaksoivat hyvin ja paketti oli kasassa. Tämän myötä peli oli varsin tasaista, vaikka laukauksia LoVella enemmän olikin. Avausjakson ainoan maalinsa vastustaja teki - yllätys, yllätys - kulman jälkitilanteesta. Edelleen kulmien puolustamisessa riittää petrattavaa.

Toisella jaksolla fyysisesti ja myös pelillisesti vahvempi LoVe otti hallinnan. Keltainen kuitenkin taisteli puolustuspäässä sen minkä pystyi. Rakenteluvaiheeseen oli väsymyksen myötä entistä hankalampi päästä. Lopulta LoVe kaunisteli numeroita muutamalla maalilla pelin päättyessä 0-4.

Silti pelissä oli paljon positiivisia asioita ja monella osa-alueella esitys oli vahvempi kuin edellispeleissä - eritoten avausjaksolla. Vaikka kausi on ollut jälleen monesta syystä hankala ja pelaajat välillä tiukassa, pitää nostaa pojille hattua. Joukkueessa ei ole yhtään yli-ikäistä tai YJ-pelaajaa, vaan lisäpelaajat on tarvittaessa otettu kaksi vuotta nuoremmista. Näin ei ole kovin monella vastustajalla.