Kesän toiseen P12-sarjan kotipeliin saatiin vieraita Pedersörestä eli PeFF. Pari kesää sitten oli joukkue kohdattu ja voitettu 05-piiriturnauksessa, mutta toki sen jälkeen vettä oli tämän maan joissa virrannut paljon. Meidän lähtökohdat peliin olivat sikäli haastavat, että kokoonpanossa oli mukana 3 pelaajaa, jotka olivat urakoineet 4 päivää FDS-leirillä. Lisäksi pari muuta valitteli voimattomutta lämpimän päivän jälkeen. Ja siltä hiukan alkulämmössäkin näytti.

Peliä lähdettiin joka tapauksessa voittamaan. Heti alkuun kävi ilmi, että vastustaja ei ollut mitenkään äärimmäisen taitava, mutta käytti fyysisen kokoetunsa ja pelasi tilanteet kovaa. Meillä syöttöpeli pyöri lähinnä omassa päässä, vastustajan aluelle murtautuminen oli vaikeaa. Mitä pidemmälle ottelu eteni, sitä selvemmäksi kävi kaava. Vastustajan kaikki maalivahdin avaukset lähtivät pitkänä ja se pyrki muutenkin hyökkäämään pitkillä palloilla. Se oli ilman muuta haaste meidän puolustuksellemme, josta poissa oli mm. Lauri. Itse puskimme härkäpäisesti oikean laidan kautta, mikä ei varmasti vastustajaltakaan huomaamatta jäänyt. Ja maalintekosektorille oli vaikea päästä liikkeen ja syöttöpelin ollessa juuri ratkaisevan verran kateissa.

Kylmää vettä saatiinkin niskaan, kun vastustaja iski johtomaalin. Eikä tuosta hirveän kauan mennyt niin tilanne oli 0-2. Taas kerran vastustajan pelaaja pääsi liian vapaasti parhaalle maalintekosektorille. Muutaman muunkin kerran omassa päässä oli lievää epäjärjestystä, mutta tilanteista selvittiin. Ensimmäisen puoliskon edetessä päästiin kuitenkin koko ajan paremmin peliin kiinni ja jakson lopussa saatiinkin tärkeä kavennusmaali. Sen iski kärjessä puolittaiseen läpiajoon Veikan hienosta pystysyötöstä edennyt Valtteri.

Toiselle jaksolle lähdettiin kääntämään peli. Vaikka tuuli oli pyörivä, oli meillä pienoinen myötätuulietu. Muutoinkin alku näytti siltä, että p saavat tsempin päälle ja syöttöpelin kulkemaan. Tuon vahvan jakson aikana ei kuitenkaan syntynyt maalia ja sen jälkeen vastustaja pääsi taas paremmin peliin mukaan. Sen pelaajien taklaukset tulivat jatkuvasti hiukan myössä ja useammalla pojalla varmaan nilkat pelin jälkeen mustelmilla olivat. Veeti kinkkasi jo aiemmin kentältä pois tullen kuitenkin vielä peliin takaisin. Eevertille kävi sitä vastoin heikommin. Juoksuvoimaine pelaaja oli ohittamassa vastustajaa ja valmistautumassa vetoon, kun sai todella kovan potkun nilkkaansa. Tilanteessa näki heti, että Eevertin tämä peli oli ohi ja alettiin toivoa, ettei mitään pahempaa sattunut. Onneksi huoltotoimenpiteet saatiin nopeasti käyntiin.

Todennäköisesti Eevertin kohtalo ja monet muut tilanteet saivat pojat hiukan varomaan kontakteja, mikä käänsi ottelun lopulta vastustajalle. Paras peli-ilo nimittäin hävisi eikä tasoitusta saatu aikaan, vaikka paikanpuolikkaita tulikin. Kirvelevä 1-2 tappio ottelusta, josta kolme pistettä olisi ollut otettavissa. Osoitus myös siitä, että taito yksistään ei riitä. Pitää pystyä mukautumaan vastustajien ikäväänkin pelitapaan. Ja sitä jaloille tuleminen jälkitilanteissa ja puuduttavat pitkät pallo olivat. No, onneksi meidän tavoitteemme on kehittää pelaajia pallollisen pelitavan kautta. Ja nämä pelit ovat vain osa tuota prosessia - voittoja ei haeta hinnalla millä hyvänsä.

Maali: 1-2 Karhukorpi Valtteri (Välimäki Veikka)